Peesissä

Voisiko enempää tarkkaavainen olla. Siellä rantapusikossa on Tomin valjakko lähdössä...

 Lammilla vietettiin agilitykerhon "pikkujoulua". Lähdettiin Tomin valjakon peesiin. Surku menee aina ihan sekaisin kun huomaa entisen laumansa olevan paikalla, eikä Lumikan jää kuin asteen innossa jälkeen.
Kyllä löytyi vauhtia meidänkin kaksikosta ja etenemisen meininkiä. Välillä oli jäätä ja välillä vesikelkkailua, mutta eteenpäin oli suunta ja vesi roiskui. Paitsi silloin kun Tomin valjakko kaarsikin sivulle ja sieltä takaisin meidän ohi. Surku meinasi ottaa ohjat ja suunnistaa suoraan perään umpihankeen. Pientä vääntöä käytiin suunnasta ja jatkettiin sitten uraa myöten kääntöpaikalle.
Ensimmäisellä kierroksella edettiin suoraan Tomin koirien syliin, kun tultiin vastakkain. Ei ollut meidän koirilla mitään tajua, että ihan reunassa pitäisi olla, eikä kääntyä muiden matkaan. Mentiin kolme kierrosta ja hauskaa oli. Viimeisellä kierroksella jouduin harmittavasti pysäyttämään menon juuri kun oltiin ihan peesissä, kun ohjaustanko alkoi heilua. (myöhemmin selvisi, etten ollut tajunnut kiinnittää sitä...). Oltaisiin saatu oikein kunnon loppukiri, mutta nyt tultiin loppuun rauhallisemmin, kun puhdit olivat selvästi jo poissa.
Muut lähtivät vielä uudelle kierrokselle. Kyllä Lumillekin taas täydet pisteet. Se teki töitä minkä jaksoi. Jos seuraavan kerran tulee vastaava peesitilaisuus laitan koirat parivaljakkoon tai Lumin kärkeen. Lumi ei ole niin ehdottoman oloisesti kääntymässä Tomin koirien perään kuin veljensä.
Ja kyllä täytyy taas vain ihailla Tomin koirien hallintaa ja lauman toimintaa. Wintryn kotisivuilla olevasta aamukävely-videosta näkyy miten lauma seuraa Tomia oli paikalla mitä häiriöitä tahansa.

Ja sitten mentiin. Tomin valjakosta näkyy enää piste, mutta suunta on selvä =)

 

 

Kieletkin samassa tahdissa

 Kun ensimmäinen ohitus ei mennyt ihan putkeen, siirryttiin seuraavia varten ihan suosiolla sivuun. Hyvin siirtyivät hankeen, kun vain tarpeeksi ajoissa ennen valjakon saapumista pyysin ja pysyivät kutakuinkin paikallaan, kunnes lupa kävi ja ampaistiin taas peesiin.

Tauko. Odotetaan Tomin valjakon ohitusta tarpeeksi sivussa uralta

 

Tulossa ovat!

On se kaunis. Ja tänään kaikkensa antanut

Alla olevat kuvat on otettu kattoperspektiivistä lumia pudotellessa.

 Lumilla taitaa olla tärppipäivät käsillä. Se on antanut tänään Surkun jopa astua itseään, mikä ei aiemmin ole tullut kuuloonkaan, (neiti on pidättänyt sen oikeuden vain itsellään). Ja Surkuhan nousisi selkään, vaikka lenkillä hihnassa, jos saisi. 

Tuoksuu vastustamattomalle.