Kesän odotusta ja valjakointia aamutihkussa

Yritin saada yhteiskuvan. Pyysin koirat makaamaan poikien eteen ja katsomaan kameraan. Jälkimmäinen ei onnistunut, liekö poikien syömällä jäätelöllä osuutta asiaan...

Maanantaina riitti pihalla vilinää, kun poikkesin kesken työpäivän oppilaiden kanssa jäätelölle ja purkkista pelaamaan. Koiratkin pääsivät hetkeksi mukaan hyörinään. Lapset omaksuvat heti ohjeet miten toimia koirien kanssa. Kun päästin ne tarhasta niin KUKAAN ei kiinnittänyt koiriin minkäänlaista huomiota -ei edes katseella- vaikka ne kävivät vähän haistelemassa. Vasta kun niiden kiinnostus oli laantunut saivat lapset kutsua koiria. Lumi oli ainoa joka suhtautui vähän epäilevästi moiseen lauman huomionosoituksiin ja pyysinkin lasten jättämään se täysin huomiotta. Jäätelöä syödessä muutama oppilas ihan oikeaoppisesti murahti liian likelle tulleen koiran kauemmas. Joku meinasi ettei tohdi niin tehdä. Kerroin ettei se tarkoita, että olet vihainen koiralle tai et pidä siitä. Se on vain koirien kielellä sanottu, että haluat oman ruokarauhan. Asia ymmärrettiin heti. Matikan oppiminen ei aina tapahdu yhtä nopeasti =)
Lapset olisivat kovasti halunneet koirien osallistuvan purkkikseen paljastamalla toisten piiloja. Surku kuitenkin meinasi innostua lasten juoksusta vähän liikaa ja koirat saivat tarhasta käsin seurata lasten iloista juoksentelua.

Huoltohetki helteessä. Kynnet, karvat ja korvat.

 Rakastan harjaamista silloin kun karvaa irtoaa. Muutoin se on täysin turhaa touhua. Surku on pudottamassa ensimmäisenä alusvillojaan. Lumi ja Corvette ovat vielä lähes talviturkissa. Ei se sellaisina levyinä lähde niin kuin monilla huskyilla, mutta irtoaa sitä kuitenkin. Toinen intohimoni on korvien putsaus. Ei koiralle varmasti lainkaan välttämätön toimenpide, mutta minulle kyllä. Miten ihanaa jos korvissa on töhnää jota voi kaivella ulos. Puhtaat korvat ovat pettymys. Koiratkin ovat oppineet nauttimaan mokomasta touhusta.

Näyttävät vielä nauttivan

 Ollaan tehty muutakin kuin maattu helteessä. Tiistai ja keskiviikko aamuina lämpötila laski huimasti ja päästiin ajamaan. Tiistaina käytiin motocrossipyörällä ja tänään mönkkärillä. Lämpötila kumpanakin aamuna +3. Pienessä tihkussa ajettiin lyhyehköt lenkit. Tänään mönkijällä saatiin keskivauhdiksi jopa 14.2km/h, joka on enemmän kuin koskaan (mönkijällä mennään aina sama lenkki).
Tiistaina ajon jälkeen jaloittelin vielä koirat. Rusakko ylitti tien hetikohta meidän edessä. Corvette ja Surku olivat hieman edelläni, mutta silti ihan lähellä. Corvette ehti ensin ottaa pari askelta, mutta kääntyi tiukasta kutsusta takaisin. Surku sen sijaan meni perään. Jänis katosi kuitenkin tien yli metsään ja Surkun matka jäi kovin lyhyeksi. Ei se kuitenkaan käskyyn pysähtynyt. Lumi oli ainoa koirista, joka oli takanani ja flexissä eikä tehnyt mitään. Se ei varmaan heti huomannut tilannetta ja samassa komensinkin tiukasti Corvettea jolloin sekin reagoi. Corvetella on selvästi kiinnostusta, kun haistaa tai näkee riistan, mutta saattaa näköjään pysyä hallussa, jos kaikki menee kohdalleen. Oli hieno tunne, kun se kääntyi käskystä takaisin.

Torstaina osallistuin P-haun agilityepiksiin. Surku ja Lumi menivät kumpikin hienosti radan. Lumi voitti maximöllit =)

 Ja kesälomaan on enää muutama hassu päivä...

Corvette parasta on tullut ihan huomaamatta Kortsu. Kun on Lumi-pumi ja Surku-purku, niin on tietenkin myös Kortsu-portsu...
Myönnetään etten lainkaan ajatellut sitä, kun oppilaiden kuulleen kutsuin Kortsua. Se kikatutti vielä koulun pihallakin: "Open koiran nimi on Kortsu!" Toivottavasti unohtivat sen ennen kotiinmenoa....

Koirien kesäloma alkoi

Maanantaina käytiin Asikkalan kirkolla agilityn epiksissä. Surku -kyllä Surku!- ylsi toiselle sijalle. Lumi jäi ilman tulosta, kun meni väärän esteen. Osallistujia ei ollut paljoa. Meidän sarjassa taisi olla 5.

Tässä ensimmäinen edustava otos. EVVK-sanovat koirat

 Koirien kesäloma alkoi kaksi viikkoa ennen omaani. Viimeiset ajot on ajettu tälle "kaudelle". Aikaisin lauantaiaamuna tehtiin pieni lenkki mönkijällä. Aika raskas vedettävä se on kolmelle koiralle, kun vauhtia ei ole alla ja on pientäkin ylämäkeä. Lisäksi omat ovat tottuneet kevyempään crossimopoon ja todellinen vääntäminen on vierasta. Kun liikkeelle päästiin, niin matka jatkui ihan mukavalla temmolla. Lumi huomasi alkumatkasta rusakon ja se vei sen huomiota. Pojat eivät sitä nähneet ja matka jatkui eteenpäin.
Sunnuntaiaamuna oli edelleen vain +3 astetta ja tehtiin kauden viimeinen ajelu crossimopolla. Matka taittui mukavasti kaikkien osalta ja jäi oikein hyvä mieli. Viikonlopun Jämin kevätkisat olen jo hylännyt. Lämpötilat ovat aivan liian korkeita meille.
Uskomatonta, että vielä eilen aamulla ajatin koirat ja tänään ne ovat loikoilleet +30 asteen lämmössä. Aamulla vielä kärsi juoksuttaa niitä pyörän kanssa hetkisen. Päivällä kukaan ei jaksanut kuin maata. Kaivoin pakastimesta jäiset luut ja keskityin itse kasvihuoneen katon kasaamiseen -ja myönnetään myös siihen pihalla makoiluun =)

Mönkijällä kohti auringonnousua

Video mönkijäajelusta

täällä

                        

Viimeinen ajelu ohi ja kesäloma alkaa

Peesissä

Voisiko enempää tarkkaavainen olla. Siellä rantapusikossa on Tomin valjakko lähdössä...

 Lammilla vietettiin agilitykerhon "pikkujoulua". Lähdettiin Tomin valjakon peesiin. Surku menee aina ihan sekaisin kun huomaa entisen laumansa olevan paikalla, eikä Lumikan jää kuin asteen innossa jälkeen.
Kyllä löytyi vauhtia meidänkin kaksikosta ja etenemisen meininkiä. Välillä oli jäätä ja välillä vesikelkkailua, mutta eteenpäin oli suunta ja vesi roiskui. Paitsi silloin kun Tomin valjakko kaarsikin sivulle ja sieltä takaisin meidän ohi. Surku meinasi ottaa ohjat ja suunnistaa suoraan perään umpihankeen. Pientä vääntöä käytiin suunnasta ja jatkettiin sitten uraa myöten kääntöpaikalle.
Ensimmäisellä kierroksella edettiin suoraan Tomin koirien syliin, kun tultiin vastakkain. Ei ollut meidän koirilla mitään tajua, että ihan reunassa pitäisi olla, eikä kääntyä muiden matkaan. Mentiin kolme kierrosta ja hauskaa oli. Viimeisellä kierroksella jouduin harmittavasti pysäyttämään menon juuri kun oltiin ihan peesissä, kun ohjaustanko alkoi heilua. (myöhemmin selvisi, etten ollut tajunnut kiinnittää sitä...). Oltaisiin saatu oikein kunnon loppukiri, mutta nyt tultiin loppuun rauhallisemmin, kun puhdit olivat selvästi jo poissa.
Muut lähtivät vielä uudelle kierrokselle. Kyllä Lumillekin taas täydet pisteet. Se teki töitä minkä jaksoi. Jos seuraavan kerran tulee vastaava peesitilaisuus laitan koirat parivaljakkoon tai Lumin kärkeen. Lumi ei ole niin ehdottoman oloisesti kääntymässä Tomin koirien perään kuin veljensä.
Ja kyllä täytyy taas vain ihailla Tomin koirien hallintaa ja lauman toimintaa. Wintryn kotisivuilla olevasta aamukävely-videosta näkyy miten lauma seuraa Tomia oli paikalla mitä häiriöitä tahansa.

Ja sitten mentiin. Tomin valjakosta näkyy enää piste, mutta suunta on selvä =)

 

 

Kieletkin samassa tahdissa

 Kun ensimmäinen ohitus ei mennyt ihan putkeen, siirryttiin seuraavia varten ihan suosiolla sivuun. Hyvin siirtyivät hankeen, kun vain tarpeeksi ajoissa ennen valjakon saapumista pyysin ja pysyivät kutakuinkin paikallaan, kunnes lupa kävi ja ampaistiin taas peesiin.

Tauko. Odotetaan Tomin valjakon ohitusta tarpeeksi sivussa uralta

 

Tulossa ovat!

On se kaunis. Ja tänään kaikkensa antanut

Alla olevat kuvat on otettu kattoperspektiivistä lumia pudotellessa.

 Lumilla taitaa olla tärppipäivät käsillä. Se on antanut tänään Surkun jopa astua itseään, mikä ei aiemmin ole tullut kuuloonkaan, (neiti on pidättänyt sen oikeuden vain itsellään). Ja Surkuhan nousisi selkään, vaikka lenkillä hihnassa, jos saisi. 

Tuoksuu vastustamattomalle.