Pikkuisen toisinaan sisälläkin. Tuon rukin toin alas ajatuksena koettaa kehrätä koiran- ja lampaankarvoista lankaa. Joskus aikanaan olin viikonlopun kehräyskurssilla. Muistan sieltä lähinnä sen, että helppoa se ei ollut.

Oma ja koirien kunnonkohtotus alkoi sunnuntaiaamuna koirajuoksulla. Ensin pieni pissakävely alle. Sitten koirat valjaisiin ja juoksuvyö lanteille. "Ihan vain 3km kevyt pururatakierros näin alkuun." Kaksi vetävää huskya edessä tarkoittaa, että turha yrittää ottaa alkua rauhallisesti lämmitellen. Täysiä matkaan minkä kintuista pääsi. Maasto koko matkalta mäkiä täynnä. Alamäet olivat kamalimpia. Piti jarruttaa kaikin voimin ja samalla kuitenkin liikkua eteenpäin. Välillä piti huilia ja kävellä vetämättä pätkiä, ettei takana tuleva olisi ihan kuollut. Ja kyllä ne edessäkin melkoisesti läähätti ja voipui, kun joutuivat kiskomaan 60kiloista vastaanhangoittelevaa massaa takanaan ja lämpöasteitakin oli jonkun verran. Kyllä koirat huokaisee helpotuksesta kun kikkarikausi alkaa. Silloin tuo massa rullaa sentään jouhevasti pyörien päällä.
Ei enää koirajuoksua lämmittelemättä kahden kanssa -tai sitten ollenkaan. Voisi ne kai opettaa olemaan vetämättä alamäissä, mutten jaksa nähdä sitä vaivaa, kun oikea vetäminenkin alkaa ihan kohta. Saa tästä lähin juosta mukana ilman valjaita, ellei löydetä ihan tasaista tai pitkää loivaa ylämäkipätkää.

Samana päivänä alkoi meillä kouluvuoden suunnittelupalaveri ja jo siinä vaiheessa alakropan lihakset ilmoittelivat itsestään. Tänään ensimmäisenä varsinaisena koulupäivänä, vain suorassa seisominen oli ok. Paikallaolon jälkeen muistaa kaikkien lihasten olemassaolon jalkapohjista kylkiin. Rappuset, joita meidän parakeissa tulee rampattua tuon tuosta, olivat aika mielenkiintoinen tehtävä -kumpaankin suuntaan. Kaikkiin kyykistymisiin ja istumaan asettautumisiin tarvitaan hieman aikaa. Tasaisella vielä kävelee, mutta alamäet vaativat jo kevyttä irvistelyä. Miten se menikään se rauhassa pikkuhiljaa aloitus.

Tänään koulupäivän jälkeen pyöräiltiin samaisille supille mistä edellisen kerran video on kuvattu. Koirat intoutuivat oikein urakalla juoksemaan ylösalas suppaa keskenään. Kyllä se oli hauskaa katseltavaa ja pehmeä sammal kaatuneine puunrunkoineen tarjoaa vaihtelevaa alustaa ja hyvää työtä lihaksille. Ensin tasaista ravia muutamia kilometrejä pyörällä, sitten vaativammassa maastossa vapaana juoksua ja taas tasaista ravia takaisin, kuulostaa oikein hyvältä.