Koirajuoksua ja yövieraita

 Testaus alkoi kotipihasta. Kaksi hihnaa ei oikein sopinut pikalukitussysteemiin, joten otin avuksi palomiehen haan johon laitoin kiinni hihnan päät.

Lähdettiin matkaan kotipihasta. Alkuun lähti hyvin, kunnes Lumi lakkasi vetämästä ja juoksi vain mukana. Kun huomasin, että hihat alkaa palaa eikä sen vetäminen siitä parane, kävin palauttamassa Lumin pihaan ja koitettiin Surkun kanssa kahden. Surku veti yksin nipinnapin. Hain Lumin ja koetin sen kanssa kahden. Jotakuinkin voi sanoa, että remmi pysyi kireällä. Matka oli lyhyen lyhyt yhden koiran kanssa. Surkua en edes uskaltaisi jättää pelkästään aidan taakse jos mentäisiin yhtään pidemmälle. Se saattaisi olla kohta perässä. Otin sitten kummatkin vielä yhtäaikaa mukaan. Surku alkoi heti vetää. Lumin hihnaa pidin lyhyemmällä ja sekin piti silloin remmin kireällä, vaikkei niin kovasti vetänytkään. Parin kilsan pätkä mentiin ja Lumikin alkoi saada jo vähän juonesta kiinni -missä olikin omat ongelmansa... Takaisin Lumi veti jo paljon paremmin ja välillä oikein vauhdilla, mistä meinasikin seurata haastetta, kun oli kaksi kunnolla vetävää koiraa ja tavalliset lenkkarit ilman piikkejä... Kyllä reisissä tuntui seuraavana päivänä ja kyykistyminen vaati hetken aikaa =)

Matka oli lyhyt ja se oli tarkoituskin, koska tiesin koirienkin tarvitsevan lepoa edellisistä vetoreissuista. Koirajuoksu kahden koiran kanssa ei ole vähänkään liukkaiden kelien laji. Onneksi Lumi huolehti siitä, että tosissaan vetäjiä oli suurimmaksi osaksi vain yksi. Hiekkatiellä tai pururadalla toimii varmasti kahdellakin koiralla, etenkin jos alamäet ovat vasta lopussa...

Ensimmäinen yritys koirajuoksua

Toinen yritys yhdessä. Lähestytään juuri kolmea ohitettavaa koiraa. Hyvin mentiin ohi tällä kertaa.

Kotona palkaksi kermapurkkiin piilotettu makkaranpätkä ja pari lihapullaa

 Veljentyttö Ida tuli yökylään. Aluksi koirat pelottivat ja Ida halusi liikkua sylissä paikasta toiseen. Pikkuhiljaa Ida rohkaistui ja käsi ilmestyi kuonojen eteen tämän tästä. Oltiin kerrottu, että antaa koiran ensin haistaa kättä kun menee luokse. Ja jos Ida olisi saanut päättää, niin käsi olisi ollut tämän tästä koiran nenässä ja kuivamuonaa olisi tarjottu jatkuvalla syötöllä -yksi papana kerrallaan. Surkusta tuli Surkkari, kun kerran Lumiakin sanotaan Lumppariksi.

"Lumi, Lumi, haista"

"SuRkkaRi ja LumppaRi on mun kaveReita"

Idan upea näkemys minusta koirien kanssa

Vuorenvalloittajat tämän vuoden ensimmäisessä vesisateessa

 

 

Ylpeä ja innokas taluttaja tärkeässä tehtävässään

 

 Agilityssa Surku on nyt päässyt innokkaana touhuamaan ja tutustumaan esteisiin. Ensi viikolla sitten testataan taas Lumia ja katsotaan löytyykö siitä enemmän innokkuutta aikaisempaan verrattuna. Ainakin yhdeltä sitä löytyy.
Tänään jumiuduin katsomaan viimeisen lomapäivän kunniaksi Klikkaa mua- sarjan jaksoja monta tuntia putkeen ja evästystä oli tietenkin koko ajan tarjolla. Lenkki sen jälkeen ei oikein innostanut, joten tehtiin pikainen 4km vauhtipyrähdys tasaisella pyörätiellä kikkarilla. 3km jaksoivat vetää hyvällä laukalla lähestulkoon täysiä koko ajan. Viimeinen kilometri meni vähän rauhallisemmin, Surku ravasi ja Lumi laukkasi (=sama vauhti).