Jossun otoksia pääsiäisenä

Ei tullut meistä talonomistajia. Soitin jättääkseni tarjouksen 1 1/2 päivää näytön jälkeen ja talo oli jo mennyt. Ei ollut siis meille tarkoitettu. Kyllä silti harmittaa, oli sen verran suunnitelmia jo tehty ja ajatuksissa näin meidän asuvan siellä kaikinpuolin tyytyväisinä. Nyt vain sitten päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo vai tuoko se seuraavatkin 10 vuotta kerrostaloelämää...

Lelujen kerääminen laatikkoon sujuu jo hienosti. Vielä pientä hiontaa, että Lumi ymmärtää kaikkien lelujensa kuuluvan mukaan ja käskysanan mukaanotto. Osumatarkkuudessa on välillä vähän tarkentamista, mutta yleensä viimeistään toisella yrittämällä kolahtaa laatikkoon. Mitään suurta siivousapua tästä tuikitarpeellisesta taidosta ei ole. Kun lattialla ei näy enää yhtään keräämisenarvoista lelua niin Lumi hakee lelut laatikosta ja tiputtaa ne takaisin intoa vikisten. Muutama ruokailuhetki on saatu rattoisasti kulutettua tämän taidon harjoitteluun.

Lumi on periaatteessa sisäsiisti (jos olisin 8h töissä asia olisi ihan eri). Rustoluut laittavat Lumin vatsaa hieman sekaisin ja jos en reagoi vikinään niin silloin saattaa kakatkin tulla vielä sisään. Muuten pystyn käyttämään Lumia parin kolmen tunnin välein päivisin pihalla. Aamuyöstäkin saatan usein käyttää pennun kertaalleen pihalla jos satun heräämään. Lehdet saavat vielä olla varmuuden vuoksi lattialla. Niihin tarttuu kivasti isommat kuratkin sisään tullessa...

Olen pitänyt Lumia enemmän kiinni kuin yleensä. Joka ulkoilulla on kuitenkin vapaana juoksemista joskus enemmän joskus vähän vähemmän. Lumi saattaa jäädä kauaskin taakse haistelemaan jotain mielenkiintoista tai jokin haju saattaa viedä sitä huoletuttavan kauas. ja esim jäällä toimintasäde on pitkä vaikka Lumi (melkein)aina kulkuani seuraakin. Tämä on asia joka hieman huolettaa. Aika luottavainen Lumi on sen suhteen, ettei kadota minua. Jos menen piiloon, niin Lumi tulee kyllä juoksujalkaa etsimään, mutta löytää minut melkein aina ongelmitta vaikka mielestäni olisinkin löytänyt loistavan piilon. Se ottaa päähän etenkin kun juuri silloin haluan antaa sille opetuksen ja toivon sen oikein huolestuvan. Pääsääntöisesti matkamme kulkee yhdessä myös vapaana, mutta noiden poikkeusten esiintymistiheys on kasvanut huolestuttavasti. Onneksi sain taas hyviä vinkkejä asian korjaamiseen. Nyt kieltosana käyttöön myös silloin kun Lumi menee tai jää liian kauas ja se viedään horjumatta loppuun asti ilman että huomio hetkeksikään irtoaa pennusta. Haastetta tulee olemaan, mutta jämäkästi ja päättäväisesti lähdetään yrittämään.

Jos mahdollista pyrin aina valitsemaan toisen reitin jos Lumi ei jää risteykseen odottamaan, vaan olettaa meidän jatkavan tiettyyn suuntaan.
Kun olemme olleet leikkimässä toisen koiran kanssa niin poislähtö sujuu nykyään hyvin myös vapaana. Tilanteet ja asiat elävät kuitenkin jatkuvasti pennun kanssa ja jokin asia joka on sujunut saattaakin seuraavassa hetkessä olla hankalampi ja päinvastoin.

Lumilla on pikku mörkökautta havaittavissa. Oudot asiat saavat jalat jäykiksi ja niskakarvat pystyyn ja kohdetta lähestytään varovasti kaartaen ja ehkä matalasti haukahdellen. Kyse voi olla polun varteen rakennetusta Lumiukosta, jäällä olevasta leijan pumpusta tai oikeastaan mistä vain oudosta kuten hämärässä olevasta moottoripyörästä. Pimeässä ja hämärässä Lumi onkin varautuneempi. Kun kohdetta kohti mennään ja se huomataan vaarattomaksi, niin sitä ei välttämättä käydä edes haistelemassa vaan se vain lakkaa kiinnostamasta.