Lumi ja Ella kuvaajana Hannele Liimatta
Lumin kanssa ollaan edetty todella pienin askelin yksinoloharjoittelussa. Pisin aika on n. 2 1/2h. Kun tulen pidemmän yksinolon jälkeen kotiin kulkee Lumi perässäni ja saattaa vikistä. En huomioi sitä millään lailla. Vien sen normaalisti pissalle ulos ja niin siitä ei tule sen kummempaa numeroa. Olen ajatellut että tunti per kuukausi tästä lähin lisää aikaa yksinoloon. Ongelmia tuottaa se, että olen laiska lähtemään kotoa päivittäin, että Lumi tottuisi yksinoloon normaalina arkirutiinina.
Tänään päästin Lumin polulla vapaaksi huomaamatta lainkaan aika vieressä olevaa kissaa. Ilmeisesti Lumikaan ei huomannut sitä, ainakaan mikään sen eleistä ei viitannut siihen. Kissa ampaisi pakoon Lumi perässä eikä siinä enää mikään auttanut. Tilanne oli nopeasti ohi ja Lumi tuli luo. Se oli kuitenkin edelleen kiihdyksissään ja säntäili sinne tänne hetken aikaa. Muutamaa kissaa Lumi on haistellut sisätiloissa ja kyllä se niitä vähän ihmettelee. Muutama päivä sitten nähtiin hihnassa ollessa kissa kyhjöttämässä tien penkalla ja toki se kiinnosti ja hihna oli kireällä. Pakoon juokseva kissa on kuitenkin sellainen ärsyke, että onkohan siihen olemassa mitään lääkettä...
Jäniksiä emme ole vielä nähneet yhtään, mutta sekin aika on varmaan käsillä. Muutamaan oravaan olemme törmänneet ja se tuleeko Lumi minun vai oravan, riippuu siitä kuinka lähellä olemme ja kuinka nopeasti ehdin reagoida. Sorsat kanavan reunalla ja nurmille syntyneissä vesialtaissa ovat sama juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti