Pihasta löytyy Corvette ja Honda

Tämä kuva kertokoon, että jää on kutakuinkin sulanut ja tarhassa syödään jo luita rennosti yhdessä

Oppilaat ovat kuulleet, että minulla on Corvette. Torstaiaamuna poikalauma juoksi vastaan: "Ope, ope onks sulla Corvette?!!" Mitäpä siihen voisi muuta vastata kuin: "Kyllä vain, sellainen valkoinen, jossa on edessä ja takana vähän ruskeaa. Menen sillä taas tänään ajamaan."  

Ja nykyään lainassa on myös Honda...

Vasta viikko takana Corveten saapumisesta ja tuntuu että siihen väliin mahtuu vähintään kuukausi. Surku ja Corvette ovat ketjuissa vielä työpäivien ja öiden ajan, varmistamassa ettei Corvette lähde kotiinsa. Muutoin elo jopa tarhassa on jo melko leppoisaa. Pihassakin on koitettu leikintynkää. Kaikki kolme matkustavat myös yhdessä auton takakontissa. Alkuun pidin Corveten ja Surkun autossa erillään, kun en halunnut ajon aikana mitään mutinoita. Corvette on oppinut ettei tarhasta, portista tai autosta pääse hönkimällä ulos ennen lupaa. Jopa lähtöluvan odottelu valjaissa maassa maaten on alkanut kutakuinkin toimia ihan siihen asti että saan menopelin nostettua ylös -sitä pidän pienenä työvoittona.

 Kaksi viimeistä ajoa olen tehnyt istuen "uuden" crossipyörän päällä. Hauskaa menoa -kunhan ei ole jäisiä paikkoja! Omat ovat edelleen kärjessä siihen asti, että saan mahdollisuuden opettaa Corvetelle toisten koirien ohituksen ja suunnat. Sen jälkeen ainakin Lumi saa siirtyä pyörään. Tänään oli alustavasti suunnitteilla koirakoiden ohittamisharjoitus, mutta sää sotki sen suunnitelman. Sitä ennen täytyy etsiä ajoreiteittejä joissa ei koirakoita olisi. Nyt näyttää kyllä siltä ettei päästä millään kaksipyöräisellä hetkeen liikkumaan. Tänään satoi ohut lumipeite, joka peitti alleen jäiset kohdat. Olenkin laittanut hakuun pienen moottorittoman mönkijän...

Ensimmäinen testiajo crossipyörällä takana

Honda CR80

Peräkärryäkin olen ajanut jo kahdesti. Hätätilassa sen saa kätevästi käännettyä käsivoimin =)

 Corvette pääsi torstaina mukaan agilityyn. Koiria ja toimintaa oli ympärillä paljon ja tilanne sen verran jännä, että Corvette oli ihmeissään ja kaikki meni ihan ok. Surkun kanssa pääsivät myös ensimmäisen kerran koittamaan samassa tilassa oloa.
Tänään käytiin kirkolla agissa. Siellä ei ole häkkejä ja pelkässä hihnassa Corvette oli alkuun ymmärrettävästi tohkeissaan, kun juoksin aina Lumin tai Surkun kanssa ohitse. Otin Corveten hetkeksi mukaan harjoittelemaan vähän hallintaa ja sen jälkeen se makoilikin rauhassa seuraten tarkasti kentän tapahtumia.
Olen erityisesti koettanut panostaa siihen, että oma toimintani on rauhallista ja päättäväistä. Jos huomaan että kärsimättömyys tai ärtyisyys nostaa päätään, muistutan ensin itseäni rauhallisuudesta ja jos tilanne vaatii niin Tomin sanoin: "Ota tilanne haltuun". Usein se auttaa. Jos kuitenkin ärtyisyys jää päälle, ei auta jäädä harmittelemaan, vaan yrittää seuraavalla kerralla toimia toisin.
Näillä mennääm. Alussa Lumin kanssa kokemukseni oli 0. Surkun tullessa olin jo vähän viisaampi ja Corvette on se kolmas mahdollisuus oppia lisää. Ja mikä onkaan mielenkiintoisempaa kuin seurata koirien keskinäistä kommunikointia.

.

Surku ja Corvette ensimmäistä kertaa samassa tilassa