Lumivalkoinen: Corveten kotiintulo

Merkkailua, merkkailua ja merkkailua

Mäkiahojen juoksutarhassa

Corveten (McAhon Corvette) ensimmäisiä tunteja uudessa kodissa

Tänään puolenpäivän jälkeen lähdin hakemaan uutta laumanjäsentä. Reki oli pakattu jo aamusta auton katolle ja siellä se keikkui koko keväisen matkan Jämsään.
Koirat olivat hetken aikaa juoksutarhassa keskenään. Lumille Corvette rähähti kerran ja se oli siinä sen osalta. Surku sen sijaan härkki Corvettea ja kyttäili sitä jo Mäkiahoilla. Vähän odotin, että Corvette olisi ärähtänyt myös sen omalle paikallaan. Niin ei kuitenkaan käynyt. Nuori koira on päässyt kohoamaan vähän turhan korkealle kahdestaan Lumin ja minun kanssa eläessään. Nössi se oikeasti olisi. Nyt täytyy vain hoitaa tilanne oikein.

Corvette istui tulomatkan etupenkillä hihnassa. Siinä se katsella killitteli maisemia vesitippojen tipahdellessa kielen päästä. Vähän taisi jännittää. Matka meni rauhallisesti ilman mitään sen kummempaa.
Kotona kurvasin suoraan urheilukentälle. Valjastin Lumin Corveten kanssa kärkeen ja Surku sai olla pyörässä. Suunnat olivat alkuun hankalia. Lopulta taisi käydä niin, että Surku veti kärjenkin oikeaan suuntaan. Lumi ei tohtinut kammeta vierustoveriaan. Heti perään tuli uudelleen sama tilanne ja sitten päästiinkin ihan joutuin matkaan. Yksi pienempi koirakin tuli vastaan ja varmuudeksi pysäytin reen. Pyysin jos koirakko voisi siirtyä hieman sivuun polulle ohituksen ajaksi, kun minulla on vieras koira valjaissa. Corvette oli kovasti koiran suuntaan, mutta Lumi painoi tiukalla käskyllä eteenpäin. Lumille siitä tilanteesta pisteet ja samoin koiranomistajan myötämielisyydelle. 7km mentiin. Muutamassa paikoin oli jo maata näkyvissä. Muuten pääsi vielä kohtuu hyvin reellä. Saa nähdä mikä on lumien tilanne sunnuntaiaamuna, jolloin ajattelin seuraavan kerran valjastaa koirat.

Sirpa antoi torstaina hyviä vinkkejä, miten pitää tulokas uudessa kotipiirissään. Se on nyt erotettu tutusta ja turvallisesta kotilaumastaan ja kaikki on sille vierasta. Niinpä rekeilyn jälkeen suunta oli rautakauppa, josta lähti mukaan ketjua. Eilen oli ajatuksissa ketjuttaa vain yksi koira tarhaan yöksi ja niiksi ajoiksi kun olen poissa. Koska Surku koitti vielä pihassa härkkiä toista päädyin ketjuttamaan myös sen kun jätin koirat keskenään. Kun olen läsnä Surku enää vain möllöttää ja väistelee, mutta keskenään tilaisuuden tullen saattaisi hyvinkin napauttaa. Ne ylettyvät halutessaan toisiaan haistelemaan, mutteivät sen pidemmälle. Lumi saa yksinoikeuden vaeltaa vapaana, joka tarkoittaa sen kohdalla kopissa kyhjöttämistä.

Ruuan annoin pihassa. Lumi meni maahan käskemättä, Surku vaati 2 käskyä ennen kuin pysyi. Corvette meni jo muutamaan kertaan maahan, mutta nousi samantien ylös. Ei pidä luovuttaa ja lopulta kaikki saivat syödäkseen -Corvette ensimmäisenä ja Surku viimeisenä. Niitä lihapaloja ei paljon pureksittu.

Tänä iltana minulla onkin ihan oma televisio kammarin ikkunassa. Sen tapahtumat etenevät vain hyvin verkkaisesti. Tähän mennessä olen päässyt seuraamaan kuinka: Surkun kuono työntyi kopin aukosta ulos ja Corvette meni koppiin nukkumaan. Lumista ei ole näkynyt karvaakaan.
Jännää kun tulee uusi jäsen laumaan. Uusi tilanne kaikille. Ja jos vielä sunnuntaina istun ikkunan ääressä kaiken sen ajan kun en ole pihalla, niin minut saa hakea hoitoon.