Lumivalkoinen: Liinat kireällä =)

Kotitorpan rappusilla

Koirat ovat jopa pihalla ottaneet kontaktia toisiinsa. Hieman tunnustelevaa leikinalkuakin on ollut ilmassa jopa omalla pihalla. Lumi ei siis enää ihan koko ajan luiki pihan reunoja myöten ja kyhjötä lautakasan luona pitäen Surkua silmällä, vaan on jo vapautuneempi =) Vein aluksi ruuat ulos hieman etäällä toisistaan ja Surkua en päästänyt Lumin eväiden luo. Sitten levittelin kummallekin nappulat melko lähelle toisiaan ja lopulta kumpikin pisteli ruokaa poskeensa kylkikyljessä kilvan leuat rouskuen. Sisällä Lumi ei vielä liiku juuri lainkaan ellei sitä kutsuta. Jos se joutuu ohittamaan Surkun se tulee hyvin varovasti ja empien. Muuten se makaa samalla paikalla mihin on sattunut asettumaan. Jos päästän Surkun ensin sisään, niin Lumi jää eteiseen. Äsken annoin niille nappuloiden jälkeen kananmunat kummallekin ja ilman mitään mutinoita se sujui. Sisällekin sirottelin niille nappuloita lattialle. Ajattelin, että se pakottaa Luminkin liikkumaan ja niin tekikin. Hyvin sujui. Melko pitkälle nappuloin ollaan menty. Lihaa toistaiseksi vain ajojen (alkeellisten sellaisten) jälkeen ja kummallekin omansa. Luita ehkä vasta vähän myöhemmin.

Kolmannet ajelut sujuivat mallikkaasti ja vauhdilla.

Tänään tehtiin kolmannet ajotreenit. Ensimmäiset sujuivat mainiosti, mutta varikset olivat vieneet palkat.
Toiset oli vähän nihkeät, kun en jättänyt palkkoja maaliin varisten pelosta, vaan pidin ne mukana. Koirat ei oikein hoksanneet mitä piti tehdä. Onneksi eräs tuttu poika sattui paikalle ja annoin lihat hänelle ja pyysin huutamaan Lumia vähän kauempaa. Hieman haparoiden mentiin ne muutama kymmenen metriä.

Tänään sitten äidillä pyykinpesumatkalla laitoin lihat pussiin, annoin kummankin haistella lihoja ja sitten pussi puuhun. Fillarilla muutamien satojen metrien päähän, valjaat selkään ja menoksi. Vauhdissa ja liinojen kireydessä ei ollut kummallekaan mitään sanomista. Itse taiteilin pyörällä toisella kädellä hihnasta kiinni pitäen ja toinen käsi käsijarrulla ja toivoin vain, että pysyn pystyssä =) Oli varmasti aika näky. Lumi osaa seis käskyn, mutta en halunnut pysäyttää loistavaa menoa ja ehjin nahoin selvisin perille. Koirat pysähtyi hienosti, vaikka edessä meni juuri kaksi koiraa. Hain puusta palkat ja olin haljeta tyytyväisyydestä. Nyt vain välineitä propaamaan. Kickbike odottaa vain pikahuoltoa ja hihnalle jokin kiinnitys pyörään ja tarpeeksi paksua putkea mihin saan remmin ujutettua ja ehkä vielä vähän joustoa niin sitten meitä ei pidättele mikään.

Ajot pulkassa ja fileet vatsassa. Tyytyväinen kaksikko ja ylpeä emäntä kameran takana

Surku matkalla pyykinpesuun äidille ja valjakkoharjoituksiin

Lumppari

Yksi kuollut jänis, iso kyykäärme ja eväsleipä = aamulenkin saldo. Lumin kanssa käytiin hetken keskustelu jäniksen hallussapidosta. Surkullekin jouduin muistuttaman, että samat säännöt on voimassa kun Luminkin kanssa. Myöhemmin Lumi jäi nuuhkimaan jotain ja Surku meni tarkistamaan tilanteen. Surku sieltä sitten jolkotteli musta nauha suussaan. Ihan komean kokoinen musta kyy -kuollut sellainen. Koska en halua, että koirat millään muotoa tottuu siihen, että käärmeiden kanssa seurustelu on ok, sai myös Surku luopua saaliistaan.