Tiistaina kävin Burklandien vieraana. Ajoin ensin 5km yksin kikkarilla omieni kanssa. Sitten taukoa ja odoteltiin muiden valjastamista ja jatkettiin siitä 5.4km Erkin mönkijän perässä n. 20km:n tuntivauhdilla. Reitti oli tasainen ja helppo. Nyt on sitten se kymppi rikki. Ihan turha meriittihän tuo on, mutta silti se on kummitellut mielessä. Oli hyvä treeni vaikkakin vastus kevyt -taaskin. Ehkä loppuviikosta saan vielä yhden treenin, missä koirat pääsevät enemmän työskentelemään. Isäntäväelle kaunis kiitos lämpimästä vastaanotosta ja tsempistä. Sain vielä kaupanpäälle opastusta liinojen solmimiseen. Jos vaikka saisin aikaiseksi väsätä ensialkuu uuden hieman lyhyemmän seisingin.

Tämän viikon treenit on nyt kirjoissa ja kansissa. Olen vihdoin alkanut pitämään treenipäiväkirjaa. Toivottavasti se täyttyy liinat kireällä iloisesti rehkien juostuista lenkeistä =)

Tänään metsässä tein pitkästä aikaa etenemisharjoituksia agia varten. Jätin kanankoivet suoran päähän ja kävelin koirien kanssa kauemmas. Jätän Lumin vähän kauemmas maahan kuin Surkun. Silti Lumi ehti ensimmäisenä saaliille. En ole ihan varma onko se oikeasti nopeampi, vai vaan ahneempi ja/tai antaako Surku hieman periksi. Sekin voi olla että Lumi reagoi lähtölupaan nopeammin. Täytyy kuvata tapahtuma joku keta videolle. Joka tapauksessa Lumi voittaa lähes aina nämä juoksut.
Surkukin saa palkkansa. Olen varautunut siihen jättämällä koivet sen verran etäälle toisistaan, että kumpikin saa omansa. Muussa tapauksessa Surku ei parin kerran jälkeen enää viitsi juosta lainkaan, kun tietää jäävänsä ilman joka tapauksessa. Jos palkka on nopeasti syötävä saattaa kyllä olla että kumpikin häviää valkoiseen kitaan, mutta silloin tällöin tapahtuen se vain lisää paloa ehtiä ensin.