Ratkaisun hetki lähestyy???

En ole oikein jaksanut päivitellä.
Lumi on käynyt ultrassa --> ei näkyviä kystia,
papassa --> ei merkkejä selkeästä kiimasta,
verikokeissa eilen ja tänään --> tulokset tulee keskiviikkona.
Surku on matsannut Corveten kanssa. Eilen annoin niiden otella (käskin Sällin pois). Siinä ne paini pitkin uutta hankea viiden minuutin ajan. Aamulla Corvette ei tullut kopista. Oikea etu- ja takajalka ei kanna ja Surku konkkaa. Niin toivoin, että Surku tulisi nöyränä Corveten alta, mutta häntä pystyssä se merkkailee, vaikka korvat harottaakin ja kinttuja ja kuonoa kolottaa. Alan olla ihan kypsä tähän tilanteeseen.
Sunnuntaina tein tarhaan lisäosan. Olen pitänyt Sällin ja Corveten eri tarhoissa. Lumi kiinnostaa uroksia edelleen ja Surkuakin Sälli ajoittain kiehnää. Varasin jo alustavan tähystys"sterilaatio"ajan Lumille ensi viikon perjantaiksi. Riippuu kuitenkin vielä paljolti verikokeiden tuloksista kannattaako se tehdä. Se tietää myös vähintään 2viikon taukoa ajoihin. Tosin taukoa tulee pakostikin jo nyt. Surku on poissa pelistä ehkä muutaman päivän ja Corvette tovin pidempään. Kahdella taas ei mönkijä liiku ja kolmellekin se on liian raskas...

Hyviä uutisia on se, että koirat tuntuvat olevan hyvässä kunnossa. Treenit ovat sujuneet ja niistä on jäänyt hyvä mieli. Siinä vajaan kympin paikkeilla ovat matkat pyörineet. Viikolla tehtiin yksi lyhyempi 5km:n punnerrustreeni pururadan raskaassa maastossa. Eilen koirat juoksivat Tomin valjakossa hyvää vauhtia kympin lenkin. Treenit auttavat tällä hetkellä pitämään yllä uskoa ja luottamusta.

Nyt vaan toivon, että saan muut asiat kuntoon, että päästään jatkamaan treeniä ja suhteet tasapainoon. Pelottaa että munasarjanpalasta ei löydykään ja leikkaus on turha ja tilanne jatkuu... Silloin on keinot vähissä ja täytyy miettiä mikä on kaikkien kannalta paras vaihtoehto. On hetkiä jolloin käy mielessä luopua koko touhusta. Hatunnosto kaikille jotka huolehtivat yksin koiristaan. Siinä on välillä usko tiukilla.

Kyllä ne toisiaan joutuu sietämäänkin. Tässä agilityssa.

Kohdattiin myös peuroja Aurinkovuorella eräänä utuisena iltapäivänä. Koirat reagoi hajuihin ja otin ne lähelleni. Peurat lähtivät melko läheltä samalta hakkuuaukiolta meidän kanssa. Surku sai voimakkaimman vainun ja varmaan näkikin ne, mutta oli lähelläni ja ei lähtenyt, kun ärähdin.