Lumivalkoinen: Koirahoitolassa

Tänään oli 12 tuntinen työpäivä, johon sisältyi opetusalan koulutusmessut Helsingissä.
Vein koirat aamulla Koulutuskeskus Salpauksen koirahoitolaan; näin Vääksyläisille tutummin maatalousoppilaitokseen kirkolle. Paikka on sama jossa käytiin viime lauantaina mätsärissä.

Aamulla siis kamat reppuun ja koirat valjaisiin ja kikkarilla 6km kirkolle. Kokemus oli kaikinpuolin positiivinen. Tilat ovat toimivat. Sisällä oli kahden koiran "tarha", jossa kummallekin oma makuupaikka ja vesikippo. Kaikista sisätarhoista on mahdollista kulkea luukun kautta tilavaan ulkotarhaan. Koska paikalla ei ollut Lumin ja Surkun lisäksi, kuin kaksi mäyräkoiraa (jotka viettivät kai aikansa sisällä), oli minun kaksikolla koko ajan vapaa kulku ulkotarhaan. Ja mikä sen jännempää kuin seurailla sieltä aikansa kuluksi hevosten liikehdintää omassa aitauksessaan. Koska tultiin ajoissa paikalle käytiin vielä pikku kierros koirien ja kahden hoitajaopiskelijan kanssa oppilaitoksen ympäristössä. Ihania uusia tuoksuja joka paikka tulvillaan ja kaiken kruunasi hevosen lanta =)

Koirat olivat kuin kotonaan ja jätin ne sen kummemmitta seremonioitta hyvillä mielin.
Työkaverini otti minut tienposkesta kyytiin ja vietettiin pitkä päivä rattoisassa seurassa.
Illalla koiria hakemaan. Kaikki oli mennyt mainiosti. Olin varoitellut, että Surku saattaa esitellä äänijänteitään, mistä ei kannata huolestua, mutta Lumi on ihan hiljainen. Niin siinä sitten oli käynyt, että Surku ei ollut päästänyt ääntäkään, mitä taas Lumi oli loppuajasta vähän tehnyt.
Kaksi kertaa päivän aikana opiskelijat olivat lenkittäneet koiria. Pahoittelivat, että Lumi oli löytänyt jonkun hyvän hajun missä kieriskellä. Minulla on yksi ja sama jos kierivät hajuissa. Joskus saatan sen kieltää, mutta usein annan niiden toteuttaa itseään =)
Hellyyttä, huomiota ja lepertelyä saivat roppakaupalla päivän aikana. Tuntui varmaan sivusta katsoen kylmäkiskoiselle minun suhtautumiseni koiriin jälleennäkemishetkellä, kun en huomioinut niitä lainkaan ennen kuin itse kutsuin ne hetken päästä luokse. Se oli kuitenkin kaikkea muuta.
Kaikki olivat erittäin ystävällisiä ja hoitivat työnsä sydämellä ja parhaan tietonsa mukaan. Hinatkin oli varsin kohtuullinen. Tosin inhimillisen erehdyksen vuoksi minulle ilmoitettiin vahingossa halvempi hinta. Normaalisti 12h hoitojakso maksaisi 13e/koira. Samat kaksi opiskelijaa vastasivat koirista koko 12 tuntisen jakson ohjaajan valvonnassa. Saatiin mukaan vielä virallinen paperi, jossa olivat lenkitysajat ja jopa tiedot koska koirat olivat pisanneet ja kakanneet.

Oli aika lähteä kotimatkalle. Juotin koirat pihalla ja valjastin kikkarin eteen ja taas menoksi. Nyt kotona makaa uusista kokemuksista rättiväsyneinä kaksi nelijalkaista ja yksi kaksijalkainen.