torstai 26. heinäkuuta 2012

takaisin kotiin


Pohja täyttöä vaille valmis
Koskaan ei tiedä mitä uutta kivaa pihalta löytyy. Tällä kertaa uusi tähystyspaikka. Se on myös mainio paikka piilottaa vanhat luunjämät
Tarkkailuasemissa
Kaksi vaivaista harkkoriviä jäi näkyviin
 Päästiin viikon evakon jälkeen muuttamaan takaisin kotiin (kiitos äiti!). Tosin vielä päivän verran Lumi pääsee sisään ja ulos vain nostaen. Viimeinen pikkukaivuri -toivottavasti... kävi nostamassa hiekan kaivannon päälle. Sinne jäivät maan alle pois näkyvistä koko valtava projekti. Kaksi rekkalastillista heikkaa ja soraa sinne hujahti. Nyt on rungon pystytys jo hyvässä vauhdissa.


Kiitokseksi yöpaikasta äidillä Lumi oli käynyt yöllä tekemässä löysät perähuoneeseen, juuri toissapäivänä pestylle matolle. Koiran kannalta toki luonnollista tehdä tarpeensa mahdollisimman kauas. Lumi kun viettää suurimman osan ajastaan talon toisessa päässä. Olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin on pääsy rajattu, että ne pysyvät siistimpinä...niinpä...

Sen verran on kiikkerä ja kapea luiska sisään, että sisään ja ulos siirtymiset hoituvat parin päivän ajan tähän malliin
 
 
 Tällä hetkellä olemme eläneet jo jonkin aikaa hiljaiseloa kaikenlaisen harjoittelun suhteen. Itse olen aika väsynyt ja saamaton siinä suhteessa Lumikaan ei näytä innosta hyppivän tokoliikkeitä tai vastaavia tehtäessä. Elokuussa alkaisi taas Kanavan koirakillan toko-kurssi. Vielä en ole saanut ilmoittautumista aikaiseksi, vaikka tarkoitus on ollut hyvä. Aamuisista pitkistä lenkeistä pidämme edelleen kiinni. Melkein päivittäin Lumi pääsee myös purkamaan leikkienergiaansa koiratuttujen kanssa. On se hyvä kun asutaan taajamassa eikä ihan metsän keskellä, niin koiraystäviä riittää ja se helpottaa aina iltapäivän ja illan lenkkeilyrupeamaa ja tarjoaa mukavaa seuraa Lumille ja minulle. Eilen Ella tuli emäntineen hakemaan meitä kanavalle leikki ja uimatuokiolle, kun pihassa oli ensin telmitty hyvä tovi. Tänään tulimme juuri parin tunnin metsälenkiltä Unnan kanssa. Väsynyt viimeiseen asti juossut koira ja tyytyväinen emäntä valmiita unille.


Kaunokainen
 
 Lumi pitää kaikenlaisista marjoista. Mustikat, vadelmat, viinimarjat ja mansikat -kaikki maistuu. Ei kuitenkaan syö marjoja juuri ilman että itse pysähtyisin niitä poimimaan. Onneksi näin, saan itse päättää kuka syö viinimarjani, vadelmani ja mansikkani. Omenoitakin Lumi kävi jo innolla muuhkimassa ja hieman maistamassakin.
 Lumin magnetismiin perustuva punkkikarkotin näytti ensimmäisen kuukauden toimivan hyvin. Vain kaksi punkkia kykeni vastustamaan magneetin superkenttää. Liekö teho heikentynyt vai koko lätkä tehty hyväuskoisille myrkkykammoisille ihmisille, sillä nyt punkkeja löytyy turkista lähes päivittäin. Onneksi ne näkyy hyvin valkoisessa karvanlähdön jälkeisessä turkissa ja on helppo poistaa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti