Kesän odotusta ja valjakointia aamutihkussa

Yritin saada yhteiskuvan. Pyysin koirat makaamaan poikien eteen ja katsomaan kameraan. Jälkimmäinen ei onnistunut, liekö poikien syömällä jäätelöllä osuutta asiaan...

Maanantaina riitti pihalla vilinää, kun poikkesin kesken työpäivän oppilaiden kanssa jäätelölle ja purkkista pelaamaan. Koiratkin pääsivät hetkeksi mukaan hyörinään. Lapset omaksuvat heti ohjeet miten toimia koirien kanssa. Kun päästin ne tarhasta niin KUKAAN ei kiinnittänyt koiriin minkäänlaista huomiota -ei edes katseella- vaikka ne kävivät vähän haistelemassa. Vasta kun niiden kiinnostus oli laantunut saivat lapset kutsua koiria. Lumi oli ainoa joka suhtautui vähän epäilevästi moiseen lauman huomionosoituksiin ja pyysinkin lasten jättämään se täysin huomiotta. Jäätelöä syödessä muutama oppilas ihan oikeaoppisesti murahti liian likelle tulleen koiran kauemmas. Joku meinasi ettei tohdi niin tehdä. Kerroin ettei se tarkoita, että olet vihainen koiralle tai et pidä siitä. Se on vain koirien kielellä sanottu, että haluat oman ruokarauhan. Asia ymmärrettiin heti. Matikan oppiminen ei aina tapahdu yhtä nopeasti =)
Lapset olisivat kovasti halunneet koirien osallistuvan purkkikseen paljastamalla toisten piiloja. Surku kuitenkin meinasi innostua lasten juoksusta vähän liikaa ja koirat saivat tarhasta käsin seurata lasten iloista juoksentelua.

Huoltohetki helteessä. Kynnet, karvat ja korvat.

 Rakastan harjaamista silloin kun karvaa irtoaa. Muutoin se on täysin turhaa touhua. Surku on pudottamassa ensimmäisenä alusvillojaan. Lumi ja Corvette ovat vielä lähes talviturkissa. Ei se sellaisina levyinä lähde niin kuin monilla huskyilla, mutta irtoaa sitä kuitenkin. Toinen intohimoni on korvien putsaus. Ei koiralle varmasti lainkaan välttämätön toimenpide, mutta minulle kyllä. Miten ihanaa jos korvissa on töhnää jota voi kaivella ulos. Puhtaat korvat ovat pettymys. Koiratkin ovat oppineet nauttimaan mokomasta touhusta.

Näyttävät vielä nauttivan

 Ollaan tehty muutakin kuin maattu helteessä. Tiistai ja keskiviikko aamuina lämpötila laski huimasti ja päästiin ajamaan. Tiistaina käytiin motocrossipyörällä ja tänään mönkkärillä. Lämpötila kumpanakin aamuna +3. Pienessä tihkussa ajettiin lyhyehköt lenkit. Tänään mönkijällä saatiin keskivauhdiksi jopa 14.2km/h, joka on enemmän kuin koskaan (mönkijällä mennään aina sama lenkki).
Tiistaina ajon jälkeen jaloittelin vielä koirat. Rusakko ylitti tien hetikohta meidän edessä. Corvette ja Surku olivat hieman edelläni, mutta silti ihan lähellä. Corvette ehti ensin ottaa pari askelta, mutta kääntyi tiukasta kutsusta takaisin. Surku sen sijaan meni perään. Jänis katosi kuitenkin tien yli metsään ja Surkun matka jäi kovin lyhyeksi. Ei se kuitenkaan käskyyn pysähtynyt. Lumi oli ainoa koirista, joka oli takanani ja flexissä eikä tehnyt mitään. Se ei varmaan heti huomannut tilannetta ja samassa komensinkin tiukasti Corvettea jolloin sekin reagoi. Corvetella on selvästi kiinnostusta, kun haistaa tai näkee riistan, mutta saattaa näköjään pysyä hallussa, jos kaikki menee kohdalleen. Oli hieno tunne, kun se kääntyi käskystä takaisin.

Torstaina osallistuin P-haun agilityepiksiin. Surku ja Lumi menivät kumpikin hienosti radan. Lumi voitti maximöllit =)

 Ja kesälomaan on enää muutama hassu päivä...

Corvette parasta on tullut ihan huomaamatta Kortsu. Kun on Lumi-pumi ja Surku-purku, niin on tietenkin myös Kortsu-portsu...
Myönnetään etten lainkaan ajatellut sitä, kun oppilaiden kuulleen kutsuin Kortsua. Se kikatutti vielä koulun pihallakin: "Open koiran nimi on Kortsu!" Toivottavasti unohtivat sen ennen kotiinmenoa....

Ida-Lumia 3v & Lumi 4,3kk

"Meistä on tullut kaveleita" kommentoi Ida. Edellisellä vierailulla reilu kuukausi sitten Ida vielä arasteli ja Lumi oli riehakkaampi. Nyt kaikki sujui mallikkaasti. Kummatkin nauttivat toistensa seurasta ja Lumi siitä kaikesta huomiosta jonka se sai. Liika on kuitenkin liikaa, etenkin kun on tottunut elämään emännän kanssa joka sisällä istuu nenä kirjassa tai tietokoneessa, ja muutaman kerran viikonlopun aikana Lumi katsoikin parhaaksi mennä häkkiin turvaan 3- ja 2-vuotiaiden veljieni lasten helliä huomionosioituksia.
Joskus huomaisi Lumin olevan vähän hämillään lasten epätavallisesta liikehdinnästä ja eleistä. Silloin vain itse rauhassa tilanteeseen ja Lumille vaikka kehotus maahan jolloin se selkeästi rentoutuu kun tietää mitä siltä odotetaan.

Koiraa ei pidä inhimillistää ohjetta katsottiin läpi sormien silloin, kun Ida vei Lumin pään alle pehmikkeen, että: "sen olisi pehmeämpi nukkua"

Vetoleikki on Lumin lemppareita. Pulkan veto ulkona sujui ulkona myös samaan malliin: narusta kiinni ja peruutusvaihde päälle. Saihan sitä niinkin Idan pulkkineen jonkin matkaa liikkeelle
Sittenkin sinisilmäinen husky. Kukaan ei ole koskaan kadulla tunnistanut Lumia huskyksi. Edelleen lähes järjestäen Lumia luullaan valkoiseksi paimenkoiraksi.