Pohdintaa

Löysin kivan uuden vajaan 6km:n mettälenkin. Siis kokonainen LENKKI, ei enää samaa reittiä takaisin=) Profiilikin on sopivan vaihteleva. Ottaisin siitä uuden vakiolenkin jos matkaa ei tulisi 18km suuntaansa.

Luntakin löytyi vielä läntti viilentymiseen

Toimin koiran kannalta useasti väärin: Liian kovasti väärään aikaan ja väärässä tilanteessa, tai vastaavasti liian löyhästi toisissa. Ajoitus on väärä ja saatan toimia hankalasti ymmärrettävällä tavalla. Äänessäkin kuultaa useasti epävarmuus ja ärtyisyys, jopa omiin korviin.
On siksi ihme että kaikesta huolimatta koirat kuuntelevat jotakuinkin. Tuollaiset tilanteet aina harmittavat, eivätkä paranna luottamusta ja suhdetta koiraan. Niiden harmittelu ei kuitenkaan lainkaan paranna tilannetta, päinvastoin. Opiksi yritän toki ottaa parhaani mukaan. Monesti tajuan oman mokani tilanteen mentyä ohi, toisia en ole varmaan vielä edes tiedostanut.
Tarvitsisin  pienois-Millanin tai -Tomin olkapääälle istumaan ja kuiskuttelemaan ohjeita reealiajassa: "Nyt hengitä ja rauhoitu", "Tiukka käsky", "Koira ei ymmärrä", "Rentoudu", "Nyt kielto ja näpäytys", "Tilanne on ohi, älä anna sen jäädä päälle", "Varmista että olet itse rauhallinen ja jämäkkä",  "Kärsivällisyyttä, kyllä se pikkuhiljaa alkaa sujua!", "Kyllä, mokasit. Älä jää murehtimaan, seuraavalla kerralla on taas uusi mahdollisuus"....

Täytyy tunnustaa, että joskus toiminkin niin. Kuiskuttelen itse itselleni ohjeita omalta olkapäältäni  Millanin tai Tomin äänellä ja se toimii. Useimmiten menen kuitenkin vanhan kaavan mukaan joka ei toimi niinkään hyvin...
Aikamoisia opettajia koirat ovat. Pysyä nyt rauhallisena ja jämäkkänä antamatta koiran (tai oman) käytöksen ärsyttää -huh! Ja toinen suuri haaste on tietää mikä milloinkin olisi paras toimintatapa... Onneksi ne ovat koiria eivätkä lapsia, ne voi aina palauttaa mahdollisimman pikaisesti tarhaan jos oma mieli ei ole tasapainossa.

Katsoin toissapäivänä videon miehestä, joka toimii leijonien ja hyeenojen kanssa. Mieleen jäi erityisesti eräs kohta, jossa urosleijona hyppää jeepin ikkunaa vasten raapien sitä. Sisällä oleva kuvausryhmä kavahtaa taaksepäin. Leijona irrottaa sivupeilin ja käyttäytyy levottoman oloisesti. Samaan aikaan kyseinen mies seisoo ulkona leijonien kanssa ja toteaa vain rauhallisesti autossa istuville: "Hi man, he smells your fear!" Hän kehottaa autoa poistumaan paikalta pysähtymättä. Mies jää itse leijonien kanssa täysin levollisena. Itse kuulun ehdottomasti tuohon jeepissä istuvien kastiin. Ihailtavaa katsoa toisenlaista toimintaa ja mitä sen kautta on mahdollista saavuttaa. "You tell someone don´t react (leijonan lähestyessä). Because I know them, I don´t react".
9 min jälkeen on kuvaamani kohta.
Koiratkin varmasti tietävät meistä enemmän kuin me itse.

Viime viikonloppuna kanavalla oli ihan leppoisa mieli.