Viikolla ei treenattu kuin yhden ainoan kerran. Toinen vähän ponneton yritys päättyi kikkarin renkaan puhkeamiseen, vain 2km matkan jälkeen ja siitä tulikin sitten kävelyreissu.
Sunnuntaina päädyttiin lopulta ajamaan Piiraisten kanssa lenkki Asikkalan kirkolla. Kirkonkellojen kumistessa odottelin juhlallisesti valjakkovieraita saapuvaksi. Matkaan päästiin 11 aikaan. Lämpötila oli vielä juuri pakkasen puolella ja aurinko paistoi kauniisti. Ripaus talveakin peitti hiekkatietä monin paikoin. Kahdeksan koiraa valjastettiin mönkkärin eteen. Lumi ja Surku tokavika pariin.
Lumi alkoi matalasti murisemaan edessä olevalle siskolleen, joka kääntyi haistelemaan takana olevia vieraitaan. Samoin kävi täyskäännöksessä, kun olin kääntämässä johtajia ja omat oikoi muiden sekaan. Kummallakin kerralla sain huomautettua sitä, vaikkakin vähän myöhässä.
Täyskäännöstä ei olla valjakossa harjoiteltu ja se ei itsestään suju. Lähtivät oikomaan kun kärki kääntyi. Jos päästään vielä valjakkoon ennen käyttökoetta, niin sitä pitäisi treenata ja opettaa koirille mitä niissä toimitaan. Muuten mennään niillä taidoilla ja kokemuksella mikä tähän asti on ehtinyt kertymään.
Lähtö sujui rauhallisisissa tunnelmissa maltilla, samoin pysähdykset. Matkalla tuli yhden auton ohitus, muutoin ei kohdattu muuta kuin syksyisen kaunista maisemaa. Taukoja pidettiin muutamia matkan aikana ja lunta oli silloin tarjolla ken kaipasi. Nopeus vaihteli n. 15-17 välissä ja matkaa tuli 8.9km. Hyvän mielen treeni kaikenkaikkiaan -taas kerran. Kun on muita mukana, niin matkanteko sujuu.
 |
| Johdossa lähempänä Wintry Tönteri, jonka takana pienempi versio Surkusta: Maya-sisko |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti