tiistai 4. syyskuuta 2012

Väärä hälytys -onneksi!


Pikkuportti. Alle täytyy vielä väkertää irrotettava lauta esteeksi.
Portit on vihdoin asennettu tontin ympärille. Neljä kuukautta siihen sitten lopulta meni, että piha saatiin suljettua. Ilman Lumin juoksuja se olisi saattanut venyä toiset neljä lisää. Tai ei piha nyt vielä ihan täysin suljettu ole, aitaverkko on vielä kiinnittämättä juuri maalattuihin portintolppiin. Ihan leppoisa kaveri Lumi tuntuu olevan juoksujenkin aikaan. Ei ole mennyt korvattomaksi eikä viettien viemäksi ainakaan vielä. Tosin vuotoa on ollut vasta 4 päivää ja varsinainen kiima vielä odottaa.

 
 Kolme koirakaveria tuli tänään tervehtimään Lumia. Lumi kävi vain hetken moikkaamassa ja jätti sitten kohteliaana emäntänä vieraat keskenään ja lähti kuopan kaivuuseen. Mikähän myyrä lie koloaan kaivanut tukkipinon alle. Siellä Lumi kuitenkin vietti koko illan työskennellen ankarasti. Lopen uupuneena ja läähättäen kävi vain joskus etsimässä vettä itselleen ja palasi työhön. Ei tarvinnut erikseen tehdä illalla kuin pikkupissatus.
 
 
 
 
 
 Tullessamme päivälenkiltä sattui naapurin mies tulemaan vastaan tienristeyksessä. Lumi kellahti maahan rapsutettavaksi ja minä puhuin puhelimeen. Kun rapsutus loppui Lumi jäi raukeana kyljelleen pötköttelemään. Siitä sitten lähdimme kotiin. Hetken päästä soi puhelin ja ystäväni soitti, että joku heidän tuttu oli nähnyt kuinka valkoinen koira oli jäänyt auton alle ihan meidän kohdalla. Piti oikein käydä tarkistamassa, että Lumi varmasti makasi viereisessä huoneessa -ja siellähän se. Siinä sitten päivittelin tapahtunutta ja ihmettelin kukahan se voisi olla. Kun ystäväni kertoi, että se oli tapahtunut juuri, ihan hetki sitten alkoi minulla raksuttaa ja samalla hymyilyttää. Kyllä se varmaan ohi ajaneesta autosta saattoi näyttää tilanteelta, jossa kuollut koira makaa maassa ja yksi soittaa juuri apua. Kyllä huskyt osaa rentoutua perusteellisesti heti kun ei mitään ihmeellistä tapahdu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti