Yhtenä päivänä havahduin pohtiumaan olenko nähnyt Lumin koskaan heiluttavan häntäänsä. - Niin, en muistanut yhtään kertaa! Apua, onko meidän Lumin elämä ilotonta? Eikä se edes minut nähdessään heiluta häntäänsä? Masentunut? Liian huomiotta kasvanut traumatisoitunut pentu... No Lumi ilmaisee ilonsa muulla tavoin ja on se häntäkin silloin tällöin heilunut, kun olen asiaan huomiota kiinnittänyt. Vaikkei Lumi mikään hännän vispaaja olekaan. Säästyvät minun kaikki arvokkaat perintövaasini seuraavillekin sukupolville =)
Opejen sählyturnaus Lahdessa. Viisi peliä melko kylmiltään ja kyllä ramaisee mukavasti =) Kiitos äidille Lumin hoivasta. Lumi ensi kertaa oksensi ja ripuloi kunnolla aamulenkin päätteeksi juuri ennen lähtöäni. Reilun tunnin jaksoi lepäillä ja sitten taas metsässä kirmailtiin, hypittiin ja kaivauduttiin kaikenlasiin onkaloihin pelkästä olemisen riemusta. Löytyipä ladonkulmalta vanha nokinen rukkanen. Lumi meinasi, että nyt saa riittää valkoinenpaimenkoira puheet ja teki itsestään huskyn värisen...Tahtoo uuden kameran! Mun viime vuosituhannelta oleva ei oikein täytä enää nykypäivän vaatimuksia. Jahka saan äidin kameran kuvat niin laitan kuvat "Noenharmaasta" Lumista. Eihän se lumi keväällä enää puhtaanvalkoista olekaan, joten suojaväri on taas kohdallaan.
Luonnosta löytyy niin monta ihmeellistä asiaa ja leikkipaikkaa. Kaislikko tuulisena aamupäivänä sai Lumin ihan tohkeisiinsa. Kaislan päitä pyöri tuulessa ja Lumi säntäili niiden perässä ympäri tupsuviidakkoa. Jopa kaksi koiraa kauempana ei saanut kuin nopean vilkaisun ja taas mentiin.
Ollaan harjoiteltu uusina asioina suuntia: oikeaa ja vasenta. Se on ollut hieman haastavaa -nimittäin emännälle- jonka täytyy itselleen jatkuvasti hokea kumpi on kumpi. Lumi tuskin vielä ymmärtää miksi hoen "oik" ja "vas". Luotan siihen, että ajan kanssa ne selkiintyy. Mitään tehokasta pikakurssia suuntien oppimiseen en ole keksinyt -vinkit otetaan ilolla vastaan. Jotenkin tuntuu mahdottomalle, että koiran on mahdollista oppia oikea ja vasen ilman käsimerkkejä. Takaisin tullessahan oikea on taas eripuolella tienviertä kuin mennessä...Myös "seis"- käsky on treenauksen alla. Siinä on jo joku ymmärrys Lumilla mukana. Olen pähkäillyt jatkoa varten miten saada koira pysymään paikallaan ilman että se heti palaa hakemaan makupalaa, jos se pysähtyy minun edelle. Kun sanon "seis" Lumin kävellessä vierellä on asia paljon yksinkertaisempi opettaa. Jatkan vain hieman eteenpäin ja naksautan vasta sitten.
Erityisen ylpeä olin Lumista, kun parin metrin päästä (okei, ehkä 10 metrin) Lumin edestä lehahti varis lentoon ja Lumi valitsi minun "tänne" -kutsuni jahtaamisen sijaan. Saikin oikein kunnon klöntin jauhelihaa palkaksi.
-----------------------------------------Mia ja Lumi-------------------------------------------Vanha luokkakaverini Mia tuli piristämään meidän sunnuntai päivää. Lumi ihastui rapsutuksiin ja huomioon jonka Mialta sai, niin että ulkona kutsuessani Lumia se otti kontaktin ensin Miaan ja vasta sitten minuun. Riehakkaalla päällä Lumi oli. Mia sai kasvoihinsa pienen verinaarmun Lumin hampaista. Muutenkin Lumi hammastelee ja kaluaa enemmän . Tuntuu, että aina se hamuaa suullaan. Suulla hamuamiseen se yleensä onneksi jääkin ihmisten osalta, mutta innostuessaan usein unohtaa, että ihmisillä ei ole suojaa karvakerrosta. Liekö hampaiden vaihto kohta jo häämöttämässä.
Mitenhän käy Lumin kun lumipeite alkaa pikkuhiljaa huveta. Osaakohan tuo tehdä tarpeitaan enää lainkaan pihalle? Nyt uutena outona asiana on lainehtiva vesi jalkakäytävällä. Enpä osannut siihen varautua, ettei neiti haluaa tassujaan moiseen kastaa ja kiersi pitkin lumipenkkoja välittämättä kiristävästä taluttimesta. Tänä aamuna jalankulkija pysähtyi ihmettelemään mitä oikein puuhaan kun seison vesiloskassa jalkakäytävällä ja naksuttelin aina kun Lumi tohti tassunsa moiseen kastaa ja syötelin sille aamupalaa. Kyllähän aikakin tekisi tehtävänsä, mutta päätin vähän nopeuttaa prosessia, kun lämmintä on luvattu koko viikoksi ja aina ei voi väistää. Saa nähdä jos Lumi ymmärsi asian oikein, niin tästä lähin hakeutuu aina vesilätäköihin ja kuran määrä on taattu -sitä saa mitä tilaa =) Toistaiseksi ainakin mennään vielä kuivan puolella jos se vain on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti