|
Lenkki pulkassa ja lampaanmaksan jämien etsintä käynnissä |
Sovittiin treffit Orimattilaan. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, vaan lopulta jopa paremmin! Myönnettäköön, että katsottiin vain kartasta missä olisi sopivan oloinen hiekkatie ajettavaksi vähän syrjemmällä. Sovittiin tapaaminen puoleenväliin, niin kaikille tuli ihan kohtuullinen ajomatka. Tie olikin yksityistie ja niin alettiin pähkäille seuraavaa vaihtoehtoa. Onneksi puhelimeen vastasi ystävällinen harrastaja, joka toivotti meidät tervetulleeksi mailleen, jotka olivat ihan vieressä.
Päästiin siis lopulta ajamaan mukava n. 11km:n lenkki kaksi koiraa kahden kikkarin ja yhden maastopyörän edessä. Alkuun näytti pahalle, melko jäistä ja kivinen tie. Näinköhän tassut tykkää? Ehkä alun vastoinkäymisten oli vain tarkoitus käännyttää meidät kotia kohti...
Muutaman sadan metrin jälkeen alkoi kuitenkin mukavan oloinen hiekkatie jota ohut lumikerros vielä hieman pehmensi. Hevosrattaat olivat kulkeneet hetki sitten edellä ja laittoivat ylimääräistä pontta Luminkin suoritukseen. Pakkastakin oli -6 astetta, joka teki koirille menosta mukavampaa. Vuoron perään ohiteltiin ja hyvä tsemppi oli päällä kummallakin koiralla jopa ylämäissä tsempattiin.
Rengastakin käytiin taas tauon jälkeen vetämässä yksi päivä kilometrin verran. Naapurilta saatiin vanteelliset renkaat ja painoa on ihan riittämiin, vaikka henkilöauton ovatkin. Urheilukentältä satiin renkaille säilytyspaikka varaston kyljestä -jospa nyt niitä ei kukaan korjaisi pois.
|
Kikkari on kulkenut auton takapenkillä. Eturengas pois ja sopivasti kun taittaa niin sopii juuri ja juuri |
|
Ja koirat kulkee peräkontissa |
|
Lumilla on kuulemma meripihkanväriset silmät. En ole koskaan ajatellut |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti