Annan kanssa lähdettiin tiistaina kahden mönkkärillä ja seitsemällä koiralla. Mönkkäri ei ollut päällä ja nautiskeltiin metsän hiljaisuudesta, kuun loisteesta ja koirien työskentelystä. Oma kokemus ja tieto mönkkärillä ajosta on 0. Vaikka itse istuin vain takana enkä osallistunut kuin
tsemppaamalla koiria ylämäkeen, niin tuntui siltä, että ME tehtiin
se Anna, minä ja koirat. Muistaakseni 9km mentiin. Oli oikea hyvän mielen lenkki. Kun näkee miten koirat tekee ilolla TÖITÄ jää itsellekin oikein hyvä mieli.
Ominpäin ollaan käyty pururadalla tekemässä pari n. 8km kikkari lenkkiä. Tällä kertaa ollaan kierretty jyrkempienkin mäkien kautta.
En tiedä kertooko Lumin saalisvietistä vai mistä, mutta edessä ei tarvitse näkyä kuin yksinäinen kävelijä niin Lumi laittaa ihan takaa-ajo vaihteen päälle. Menee yleensä ihan nätisti ohi edes välttämättä vilkaisematta, mutta se takaa-ajo on selvästi se juttu, joka saa sen täysillä syttymään. Surku ei samassa määrin reagoi, se menee aina tasaisesti. Lähtee tietysti Lumin menoon mukaan.
Nyt olisi haaveissa saada lenkeille kilometrejä jo vähän reilummin päälle 10. Järvet alkavat olla kohta siinä kunnossa, että sinne uskaltaa ja sen myötä ajot Vääksy-Lahti 25km häämöttävät.
Omat juoksukilometrit ovat pysyneet edelleen koirien vetokilometrien tasolla. Joulukuun 30 pvästä lähtien niitä on kerääntynyt tasan 102km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti