4kk

Palmusunnuntai aamuna teimme treffit Tomi-koiran kanssa jäälle. Muutama tunti vierähti auringossa koirien touhutessa. Kun Tomi haistoi mitä herkkuja minulla oli palkkana, niin minusta tuli maailman kiinnostavin ihminen. Kun kutsuin Lumia oli kaksi koiraa edessäni tapittaen minua silmiin. Lumi ja Tomi saattaa kuulostaa koiran korvaan samalta etenkin jos toivoo eniten maailmassa, että voisi jotenkin ansaita herkun. Kiitos Anu, Ilmari ja Tomi.







Ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen pidin oikein kunnon siivouspäivän. Siis ei niin, että tänään vähän imuroidaan ja parin päivän päästä pyyhkäistään eteisestä lattialta suurimmat tahrat pois, vaan niin että oikeasti tuntuu siistiltä. Koirankarvat lähtee kunnolla vain kostealla pyyhkimällä. No sitten kunnon lenkille ja takaisin tullessa Lumilla oli vatsan alle jäätynyt ennätysmäiset hiekkakivipuikot. Tässä oppii suurpiirteiseksi. Kun ennen siivouspäivän jälkeen saatoin keräillä yksittäisetkin näkyvät hiekanjyvät ja hiuksenpätkät pois (-siis ihan oikeasti!) pitääkseni pidempään puhtaan illuusion, niin nyt ei paljon paina vaikka hiekka jo muutaman tunnin kuluttuia siellä täällä rahisee. Elämän ääniä =)

Olen pitkästä aikaa ottanut taas klikkerin käyttöön. Ihan vain teettääkseni Lumilla aivojumppaa. Päätin opettaa lelujen keräämisen laatikkoon. Aloitetin naksauksella kun Lumi koski luuta kuonollaan. Huomaa, ettei olla pitkään aikaan harjoiteltu mitään uutta vaihe vaiheelta. Lumi tarjosi aina välissä kaikki temppunsa -maahan meno tietysti ensimmäisenä- ja jäi sitten hämmentyneenä makaamaan ja katsomaan minua -"mitähän tuo oikein haluaa kun ei mikään vanha tepsi". Vähän vihjettä ja taas naks kun kuono osui luuhun.
Seuraavana päivänä oli tavoitteena että Lumi ottaa luun suuhunsa. Seuraavaksi lelulaatikko minun ja luun väliin ja ensimmäisestä kerrasta kun luu vahingossa putosi laatikkoon naks ja kunnon herkut ja kehut. Pitää muistaa -etetnkin kun ei olla vähään aikaan tehty mitään missä Lumin pitää itse aktiivisesti kokeilla mitä halutaan- edetä tarpeeksi pienin askelin. Ehkä ensi viikolla saatamme päästä jo siihen että Lumi hakee esineen kauempaa ja tiputtaa sen laatikkoon käskystä. No käy niin tai näin niin se on hauskaa ajanvietettä ja vähän pähkäiltävää Lumille. On nautittavaa katsoa kun Lumi keksii mitä siltä odotetaan ja innostuu.

Nykyään jos annan Lumille nappuloita niin saatan piilottella niitä huoneisiin ja sanon "etsi" ja toinen nuuskuttelee innoissaan varttitunnin pitkin asuntoa ja sieltä täältä kuuluu aina rouske kun tärppi käy.

Odotan jo innolla toukokuuta ja pentukurssin alkua. Etenkin toisten koirien ohitukseen tarvitaan harjoitusta. Tänään on taas tuntunut, että lisäoppi olisi tarpeen. Nyt kuitenkin odotellaan Rovaniemen poppoon saapumista. Auto on startannut tänä aamuna pohjoisesta ja viimeistään huomenna Lumi tapaa ensi kertaa kohta vuoden ikäisen kummipoikani. Tervetuloa Jossu, Katri ja Elias. Ja taas on odotettavissa vähän laadukkaampia kuvia kun Jossu pääsee kameroineen paikalle.