Agirotu

 Elämäni ensimmäinen agirotu ja iso agilitytapahtuma oli sunnuntaina Turengissa. Kisat pyörivät samanaikaisesti neljällä radalla ja koirakoita puikkelehti joka puolella. Alkuun omat olivat vähän täpinöisssään kaikesta hälinästä ja ahtaassa tilassa koirien ohittelusta. Nopeasti siitä tokenivat kun samat säännöt pätivät siellä kuin kotikulmillakin. Heittäytyivät kohta niin rennoksi lämpimässä säässä, että kävivät ihan kapean kulkuväylän viereen kyljelleen koirakoiden kävellessä ohitse kuonoa hipoen.

Olimme paikalla jo puoliltapäivin, vaikka oma kisa, alo-huskyjen joukkue, alkoi vasta 16.20. Ilmoittautuminen piti hoitaa kuitenkin ennen yhden jälkeen alkavaa pukukisaa. Pääsin myös seuraamaan kilpailevan huskyjoukkeean suorituksia, jotka menivät sen verran hyvin, että niillä irtosi 27. sija. Niin korkealle epäillään ettei huskyilla ole aiemmin ylletty.

Pukukilpailun kuvat Jaana-Maarit Perkkalan

Nala, Surku, Lumi ja Corvette taustalla

Pukukisa oli melkoisessa kuumuudessa. 4Run-huskyjoukkue pääsi viiden parhaan joukkoon formula teemalla. Paikalla oli tietysti myös oikea kilpakärry ja huskyt valjaissa. Vähän ensin mietitytti onko järkeä laittaa kolme koiraa valjaisiin ja ottaa hihnat käteen... Odottelua kuumassa oli kuitenkin sen verran, että näyttävä mahallaan kyntäminen valjakon perässä jäi tekemättä. Se olisi saattanut olla pukukilpailun voiton avain =)

Sitten hengailua nurmikolla puun varjossa. Olin varannut Aku Ankan taskukirjan mukaan, mutta sainkin parempaa ajanvietettä joukkuekaverista. Ihanan leppoisa päivä ja ihania ihmisiä. Koiratkin ottivat tapansa mukaan lunkisti loikoillen.

Juuri ennen kisastartteja...

Vihdoin koitti oma vuoro. Sain jokaiselle koiralle "huoltajan". Eräs ulkopuolinen nainen istuskeli Corveten kanssa rataantutustumisen ja kisan ajan. Ihan rauhakseen Corvette oli, vaikka lauma poistui seuraillen aidan takaa radan tapahtumia. Rata oli ihan mukava eikä ihan suoraviivainen. Sisälsipä muutaman peruutusaskeleenkin. Surkun kanssa aloitettiin. Se pysyi lähdössä kiltisti -niin kuin aina. Jännitystä oli jonkun verran jäsenissä ja rehellisesti sanoen en tiennyt lainkaan miten Surku menisi radan tietyt kohdat. Se ohitti muutamia esteitä ja otettiin ne uusiksi. Jotain muutakin säätöä tuli radalla. En esim muistanut vaihtaa puolta ja Surkun kanssa ei takanaleikkaus onnistu. Ei ollut lainkaan sujuvaa menoa, mutta yllättävän leppoisin mielin silti etenin. Kuuluttaja totesi radan aikana miten husky hyppää kepoisasti esteet, mutta sitäkin täytyy ohjata ei olettaa =) Aika kuvaavaa. Surkun kanssa en ole löytänyt oikein yhteisiä askelia agilityyn, toinen menee humppaa ja toinen jenkkaa. Joulusta asti olen ajatellut jättää Surkun kanssa treenamisen ja nyt on sen aika. Voin sen kanssa joskus kisata huvin vuoksi joitain mölliratoja, jos siltä tuntuu.
Surkun jälkeen menivät huskyt Huuru (Anni Mettälä) ja Nala (Marjo Vesa). Kummatkin tekivät hyvät radat, mitä ehdin näkemään. Lähtö oli liukuva, joten jo hyvissä ajoin Nalan ollessa radalla laitoin Lumin odottamaan lähtöasemiin ja päästiinkin lähtemään samantien Nalan ylittäessä viimeisen esteen. Lumia minun on huomattavsti helpompi ohjata ja se kulkikin hyvin. Lumi teki heinon radan virheettömällä tuloksella. Huskyjen alo-koukkue sijoittui hienosti 4/17! Lumi meni jopa niin lujaa, että taakse jäi jokunen bortsukin. Täältä löytyvät tulokset
Ja täytyy vielä mainita, että joukkuehenki oli meillä loistava, vaikka osa porukasta oli kaikille uusia.

Kuvat radalta Toni Pollasen. Valitettavasti Huurusta ja Annista ei ole kuvan kuvaa.

Surku

Nala Ja Marjo

Nala ja Marjo

Lumi

Lumpsu-lompsottaja meni hienosti