Vuoden ensimmäinen lenkki jalaksilla

Rekiretken jälkeen koirat pääsivät vielä hieman irrottelemaan. Kuvat on ottanut Tomi Niemi

 Ensimmäinen rekiajelu takana ja matkaakin kertyi reilut 15km. Pisin lenkki minkä koirat ovat koskaan juosseet. Surkun valjaat vaikuttaisivat nyt sopivilta, mutta Lumin valjaita pitää vielä vähän syynätä. Itse sain hieman tuntumaa reen ohjaamiseen seisomalla kuormareen jalaksilla. Erityisen iloinen olen saamastani opista miten mutkissa tulee toimia. Vähän jo kutkuttelee päästä itsekin ajelemaan!
Surku vähän höllensi liinoja muutamaan otteeseen, mikä on sille hyvin poikkeuksellista. Tänään agissa sitten Tomi katsoi ja totesi takajaloissa olevan jumia. Surku sai suosituksen juosta umpimetsässä ja vähän huilia. Illalla juoksin ensin Lumin kanssa reilu 10km erityisesti ylämäkiin kirien. Sitten koiran vaihto ja Surkun kanssa metsään. Koska Surku vain jolkotteli polulla perässäni, ei auttanut kun itsekin lähteä umpimetsään. Vauhti ei päätä huimannut kun välillä kynsin mahallani oksien seassa, mutta hiki virtasi ja oli aika metkaa. Tähän ajattelin lopettaa uudenvuoden lupaukseni, mutten tiedä raaskinko sittenkään. 

Huomenna vielä huilitaan. Lumi saa silloin hoitaa Surkun metsässä juoksutuksen ja itse tyydyn vain käppäilemään mukana. Tiistaiksi on sovittu ensimmäiset yhteistreenit reen kanssa Vesijärven jäälle. Toivottavasti koirat on kunnossa, itse sain nimittäin melkoisen rekikärpäsen puraisun...