lauantai 8. helmikuuta 2014

Kisasuunnitelmia ja ajatuksia agiradalta


Torstain agissa:
Lumi meni väärälle esteelle.
Minä: "Tekikö se tuon kiusallaan, vai ohjasinko väärin?"
Ohjaaja: "Koira ei tee mitään kiusallaan".
Minä: "Kyllähän minä sen tiedän! Tarkoitan menikö se esteelle vastoin ohjaustani vai ohjaukseni tuloksena."
Olisiko siellä kuitenkin takana ajatus että kiusallaan se sinne meni? Taas yksi inhimillistämisen muoto, josta on hyvä napata itsensä kiinni.

Tänään oltiin pitkästä aikaa lauantain vapaavuorolla agia treenaamassa ja saatiin oikein ohjaaja mukaan. Oli taas hauskaa ja opettavaista. Etenkin kun ulkona satoi räntää oli mukava touhuta sisällä. Koirien motivaatio ei ollut tänään ihan huipussaan, mistä lie johtunee. Jokaisesta harjoituskerrasta saan kuitenkin arvokasta kokemusta. Meidän agility on vielä suureksi osaksi oikean ajoituksen hakua, vähän kankeaa töksähtelyä ja sitten on myös niitä onnistuneita suorituksia. Videomateriaaliakin saatiin.

Ensimmäinen rekiajelu jäällä ei mennyt ihan putkeen. Lumi oli sen verran kiinnostunut  hajuista, että pinna ei riittänyt. Toinen rekiajelu jäällä sujui jo ihan kivasti. Se olikin ehkä viimeinen pikkureellä.
Hain toisen isomman reen, jolla on mahdollista vedättää 4-6 koiraa ja kisatakin. Mukaan sain rekipussin, ankkurin, alppilukon, vaihtojalakset ja nelosen liinat. Kyllä nyt kelpaa. Reki ei ole ihan uusi ja muutama pikkuasia odottaa laittoa.
Ensimmäisellä koelenkillä uudella reellä Inkkari meni kärjessä omien edessä. Ihan alun pahimmat paikat talutin koirat ennen valjastusta. Mentiin jäällä aika leppoisaa vauhtia ja väliin vähän maastossa, jossa oli pientä mutkaakin. Oli ihan hauskaa ja hieman tuntumaa sain rekeen.
Tänä talvena en kuitenkaan pääse itse osallistumaan vielä rekikisoihin. Ei ole mitään edellytyksiä ajaa nelosella tällä kokemuksella -jota ei siis toistaiseksi ole. Kakkosen luokka Ohkolassa on, mutta se on vain 3km. Nyt olisi kyllä siihen vaadittavat rekipussit ja ankkurit, mutta ei se tunnu oikein kunnon kisalta. Oma kuntokin on kasvanut. Olen erityisesti treenannut sitä, että jaksan pitää ylämäissä juoksuvauhdin yllä -kyllä se edelleen puuskuttamaan laittaa. 
Onnekseni Piiraiset tarjosivat mahdollisuutta laittaa koirat niiden valjakkoon Ohkolan kisaan. Käydään koeajolla yhdessä ja mikäli omat koirat pysyy vauhdissa mukana, niin ne pääsevät kisaamaan kutosissa. Muussa tapauksessa osallistutaan vaikka sitten siihen kakkosen luokkaan. Kilpailut on kuitenkin kilpailut ja hinku niihin on kova.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti