Muutto

Tuttu ja turvallinen paikka uudessa kodissa muuton hyörinässä

Muuttohälinä vie voimat yhdeltä jos toiselta

 Ensimmäiset yöt takana omassa kodissa. Ihanaa, ei vettä, ei rahaa (hukkasin lompakon), ei lämpöä ja silti kaikki on täydellistä =)
Lumi oli hieman hämmentyneen oloinen koko päivän kun roudasimme tavaroita edestakaisin. Päätti ottaa kunnon unet ja vain vähän silmäkulmaansa raotti häkistään, kun palasimme muuttokeikalta. Piti oikein tarkistaa, että koira on tallella. Nyt se on todistettu ettei Lumi tule ilman lupaa oman kodin (sen entisen) ovesta ulos. Ovi oli pitkin päivää auki, jopa niin, että Jehovantodistajat mainitsivat minulle kiltistä hyvinkoulutetusta koirasta, joka ei edes pyrkinyt ulos, katseli vain mitä rappukäytävässä tapahtuu. Olivat kuitenkin jättäneet minun kodin ilman postia -varmuuden vuoksi =)
Täällä uudessa kodissa vielä harjoitellaan luvalla ulko-ovesta kulkemista. Jos olen paikalla niin homma toimii. Jos Lumi on sisällä ulko-oven ollessa auki ja itse olen poissa näkösältä saattaa Lumi hyvin kohta löytyä vierestäni.

Leikinlomassa lenkilläkin on hyvä välillä huilata...

...Ja käydä välillä viilentymässä.

Lumi ei ole vielä hoksannut uimisen ihanuutta. Aaltoja haukatessa molskahti kuitenkin rantakiveltä veteen. Nyt vielä turvallisesti rannalla seuraamassa Wunjon vesileikkejä.

 Eilen kuulin seuraavan vuoropuhelun ollessamme iltakävelyllä lumin kanssa.
Tyttö (n. 4v): "Äiti kato koira"
"Niin on"
Tyttö: "Paitsi et se ei o oikee"
Harmi etten huomannut pysähtyä kysymään mihin huomio perustuu =))))

Ja sitten taas hommiin. Vanha sementtitiilikatto tiputettiin maahan ja uusi valmistuu hyvää vauhtia.

Tiilistä voi lukea toiselta puolen 1948-1949 sanomalehtiä. Liekö laatat kuivatettu aikanaan niiden päällä?

Löytyiskö jotain puuhaa minullekin

 Testailu jatkuu edelleen joissain tilanteissa.
Tänään tehdessämme lähtöä naapurin pihassa Lumi päätti jäädä mieluummin koirakaverin luo, kun lähteä minun mukaan, vaikka leikit olivat jo ohi. Kaksi kertaa juoksi naapurin ovelle tiukasta kielloista huolimatta ennen kuin käveli taas kiltisti minun kanssa kotiin.
Sama toistui aamulla kun piti lopettaa leikit kavereiden kanssa ja lähteä eri suuntaan. Lumi oli toista mieltä ja juoksi takaisin. Taas sai olla todella tiukkana ja tulihan Lumi kierroksen tehtyään toinen pentu seuraten perässä. Kun murahtelin toiselle pennulle ilmoittaakseni sille, että leikki on ohi ja aika palata omistaja luo, Lumi oli ihan hiljaa ja nöyränä. Käveli sen jälkeen tarkasti minua kuulostellen kotiin. Tuntui, että toisen pennun ojentaminen vaikutti myös Lumiin, vaikka se tiesikin etten sille ärise.

 Joissain tilanteissa tuntuu, että ainoa sana minkä Lumi kuulee on murina. Silloin se havahtuu "ai, joku taisi sanoa jotain".

 Parhaan kaverin Unnan kanssa saa olla tarkkana. Jos Lumi näkee Unnan kauempaa tai vaikka toisella puolen kanavaa ei ole mahdoton ajatus, että se lähtisi Unnan luo juoksemaan kuulematta ja näkemättä muuta. Niin ei ole onneksi tapahtunut. Lumi on nipin napin hillinnyt itsensä kovalla komennuksella. Tai sitten se on ollut kiinni ja se ei ole päässyt.
Suurimmaksi osaksi Lumi on kuitenkin ihana itsensä. Selkeästi nyt on kuitenkin menossa erilainen kausi kuin aiemmin.

Ja mikä ihanuus Elli tupsahti työmaalle piristämään Lumin päivää

Me niin pidämme toisistamme

 

Lapinkoira Unna, ehdoton suosikki.

 Käytiin ensimmäisellä varsinaisella juoksulenkillä. Aiemmin olen juossut oikeastaan vain innostaakseni Lumia leikkiin. Lumi oli mielissään ja ihmeissään, kun koko lenkki kirmailtiin. Vielä oli vähän hakusessa, ettei haistelemaan voikaan jäädä yhtä pitkäksi aikaa kun ennen, ellei halua menettää minua näkyviltä.

Olen koettanut Lumille myös valjaita ja yrittänyt innostaa sitä vetämään (koirajuoksua). Valjaissa minulla on kiinni mustekala, joka antaa vähän vastusta, muttei kuitenkaan liikaa. Ihan vain kokeilumielessä ollaan menty ehkä satametriä ja kissanruokapatee on odottamassa rupeaman jälkeen.