Eilen aamulla meni vielä hölkkälenkki kaikkien kanssa ilman ongelmia. Töistä tullessa ei sitten kopissa ollut enää kattoa. Yöllä oli pientä ääntelyn poikasta, joka onneksi loppui komennettaessa. Imastointikanava on sopivasti juuri tarhan suuntaan. Siitä on kätevä huomauttaa tarvitsematta mennä ulos asti. Tänä aamuna käytiin motocrossipyörän raadolla pikainen 3km lenkki kanavalla, jonka jälkeen Corvette ei enää syönyt palkkaansa, sylki sen vain suustaan ja jäi tarkkailemaan Lumia. Kotiin käveltiin ihan hyvässä järjestyksessä, kunhan vain pidin Lumin ja Corveten eri puolella. Pihan ketjupaikalla en uskalla Lumia enää pitää ellen itse ole paikalla. Aamulenkit ollaan tehty vielä samaan aikaan, naapurit kun eivät välttämättä tahdo herätä ihan niin aikaisin. Muuten Lumi saa pakostakin vähän erikoiskohtelua. Sillä on yksinoikeus olla sisällä ja vielä yksityislenkit iltapäivällä ja illalla kaupanpäälle. Ruuankin se saa syödä hosumatta omassa rauhassaan. Ei välttämättä tee sille hyvää, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista olen valinnut sen. Yksi vaihtoehdoista olisi viedä Corvette hoitoon, mutta en haluaisi sitäkään tehdä ellei ole pakko. Corveten kotiutuminen on sujunut hyvin ja en haluaisi sen nyt keskeytyvän. Voi olla että sekin vaihtoehto on käytettävä kunhan tilanne vielä etenee. Pahin tai paras on vielä edessä ja luulen ettei kovin kaukana...
Urokselle aika on kovaa, narttu sen sijaan vain laiskistuu ja löhöilee |
Ohitettiin räksyttävä koirakkokin (joka tosin väisti vähän kauemmas pellon puolelle) ilman huomauttamista.
Torstaina agin jälkeen ajoin Corveten ja Surkun kanssa muutaman ympyrän kikkarilla osan agikoirista ollessa häiriönä. Ihan hyvin meni. Kiitos siitä Lammin koirakerholaisille. Ohitukset alkavat pikkuhiljaa valjeta Corvetelle. Tosin koirat olivat jo jossain määrin tuttuja. Ohitusharjoitukset jatkuvat tilaisuuden tullen ja tekevät oikein hyvää myös Lumille ja Surkulle.
Videopätkä Vesivehmaan lenkiltä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti