Lumivalkoinen: Valoa ja aurinkoinen mieli

Rekiretki aurinkoisella Vesijärvellä takana

Johannes ja Elias laskee tervehtimään

Olipa ihana ilma tänään. Kyllä aurinkoa osaa arvostaa kun se tarpeeksi kauan pysyy näkymättömissä. Pakko oli suunnata rantaan ja ajella hetki jäällä. Jonkunverran vettä jäällä on. Kelkkaurilta se oli onneksi kutakuinkin jäätynyt. Ei meidän vauhti aina päätä huimaa, mutta eteenpäin päästään ja välillä lujaakin. On kyllä käynyt mielessä kolmaskin koira, joka toisi vähän enemmän menoa ja osaamista meidän porukkaan. Pauliina Kiisken kanssa juttelin ja hän mainitsi, että hänellä saattaisi olla minulle sopiva koira 8v alaskanhusky Zorro. Zorro on safarikoira ja työskentelee johtajana takavaljakossa. On tottunut poroihin ja hevosiin ja ei niistä välitä. On myös niitä koiria jotka laitetaan aina pentujen seuraksi pentuja opettamaan. Voisi tehdä Lumpparillekin hyvää saada laumaan joku joka laittaisi sitä vähän ruotuun. Zorro on nyt loukannut jalkansa ja pitkiin safarimatkoihin siitä ei ehkä enää ole. No ei meille toistaiseksi ole vahvistusta tulossa, vaikka mielessä se välillä käykin.
Lumpparin juoksut jatkuu nyt 11 päivää. Alapää on turvoksissa ja kirkas verinen vuoto on muuttunut tummemmaksi. Häntää siirtää jo sivuun kun juuresta rapsuttaa. Lumi on enemmän rauhakseen ja lepäilee. Hajut kiinnostaa ja Surkua astuu silloin tällöin.
Surku on taas asettunut muutaman päivän kokeilun jälkeen. Koirien ohitukset hihnassakin ovat taas sujuneet vaivattomasti. Pieni kielto jossain vaiheessa ja se on yleensä riittänyt. Pari päivää yritti kaartaa kohti toisia koiraa. Puutuin siihen tiukasti. Sitten alkoi mennä korvat alhaalla nätin oloisesti ohi, mutta jäi minun taakse ja yritti sieltä toisen luo.